Nyt

Tallinnan risteilylle osallistui 24.5.2025 liki 30 sukuseuran jäsentä – nuorin oli 6-vuotias ja vanhin 94. Yleisö kuunteli menomatkalla herpaantumatta, kun Marianne kertoi Viron Vainikoiden eri sukuhaarojen historiasta ja elämänkohtaloista. Satamasta suuntasimme Tallinnan pappilaan, jossa meitä odottivat kirkkoherran keittämät kahvit ja Liidia, joka oli tullut Viljandista asti meille kertomaan perheensä tarinaa. Mieleenpainuva tapaaminen!

Sateen ripsuessa kuljimme takaisin satamaan pitkin Tallinnan vanhoja katuja Mariannen johdolla – tosin loppumetrit ajoimme raitiovaunulla, jossa kahden euron matkan saattoi maksaa lähimaksulla! Laivalla odotti herkkuja notkuva seisova pöytä, jonka ääressä paluumatka sujuikin rattoisasti.

”Vanhakin ihan nuortui”, yksi osallistujista kommentoi matkaa ja kiitti hauskasta seurasta. ”Lyhyessä ajassa koimme paljon, tällaista lisää”, toinen lisäsi. Ja kaikki kiittivät Mariannea erinomaisista järjestelyistä.

Jäsenkirje 1/2025 postitettiin helmikuussa seuran jäsenille joko kirjeenä tai sähköpostina.

  • Lue tositarina siitä, miten sukututkimus vei mukanaan ja kaksi tarinaa Valkealan Vainikoista
  • Ota käyttöön uusi arkiston salasana..